Harilaid

Harilaid / Esittely

Saarenmaan äärimmäisessä luoteiskärjessä, Tagamõisan niemen lännen puoleisena jatkona ja Vilsandin saaren pohjoispuolella sijaitsee saaren omaperäisin, "nuori" niemi - Harilaid.
Harilaidilla on epätavallinen, pitkähkö, kaakosta luoteeseen suuntautuva, lainehtivan rajaviivan trapetsimainen muoto. Se on matalaa tasankoa, minkä korkeinkaan kohta ei ole yli 5 m.
Niemen pinta - ala on 3,62 km². Sen kaartuvat rajaviivat muodostavat matalakaarellisia lahdenmuodostumia - "leukoja". Niemen kaulaosa on kapea ja on vähemmän kuin 300 m leveä. Kaulaosa rajoittuu pohjoisessa syväreunaiseen Uudepankan lahteen, etelässä Haagin leukaan. Viimeksimainitusta lounaaseen on Nõgeste leuka, länteen Ahisaaren leuka.
Niemen sisäosassa näemme suuremman, Laialepa lahdeksi nimitetyn vesistön, joka on meren kanssa yhteydessä Junkru lahden ja samannimisen puron kautta. Laialepan lisäksi on Harilaidilla toisia pienempiä lampia, kuten Abaden lahti - niminen vesistö Laialepa lahden ja Haagi leuan välisessä osassa.
Harilaidin eteläkärkeä kutsutaan Kiipsaaren nurkaksi ja vastapäistä kärkeä Kelban nurkaksi.
Hailaidin ydin, sen selkäranka on nähtävästi jääajalla muodostunut luoteesta kaakkoon suuntautuva vedenalainen vallinselkä, mikä nousi merestä joskus 1000 - 2000 vuotta sitten. Alussa näkyivät yksittäiset läikät, jotka myöhemmin liittyivät yhteen ja muodostivat kerta kerralta kasvavan saaren, joka myöhemmin liittyi Tagamõisan niemen kanssa yhteen. Sen idänpuoleinen takamaa on botaanillisten rauhoitusalueiden joukkoon kuuluva kaunis Tagamõisan niitty.