| |
|
 |
|
|
|
 |
|
 |
| |
|
Esittely
Narva sijaitsee Koillis-Virossa Venäjän rajalla 210 km Tallinnasta itään ja 130 km Pietarista länteen. Narvan pinta-ala on 96 km², asukkaita on n. 70 000. Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki.
Kaupungin perustamisvuotena pidetään vuotta 1240. Kaupungin nimi on peräisin Narvan koskesta. Narvan kehitys oli pitkään sidoksissa tanskalaisten perustamaan Hermannin linnoitukseen. Kaupunkia ovat sittemmin hallinneet useat ulkopuoliset valloittajat: saksalaiset ritarit, venäläiset ja ruotsalaiset. Ruotsin vallan aikaa (1500- ja 1600-luvut) pidetään Narvan kukoistuskautena. Tältä ajalta oli peräisin kaupungin barokkityylinen ilme. Toinen maailmansota kuitenkin tuhosi Narvan täysin, myös nuo barokkirakennukset. Ruotsin vallan ajalta periytyvät kuitenkin Hermannin linnoituksen jykevät tornit, eurooppalaisen linnoitusarkkitehtuurin taidonnäytteet.
Narvalla oli keskeinen osa Pohjansodassa, sillä kaksi sodan tärkeintä taistelua käytiin Narvan ympäristössä. Ensimmäisen taistelun vuonna 1700 voittivat ruotsalaiset, mutta neljä vuotta myöhemmin vuorostaan Pietari Suuren joukot marssivat voittajina kaupunkiin. Kun Viro liitettiin tsaarin Venäjään, Narva menetti merkityksensä linnoituksena ja merisatamana ja muuttui Viron tärkeimmäksi teollisuuskaupungiksi.
Nyky-Narvan kaupunkikuvaan kuuluvat olennaisesti esim. teollisuusarkkitehtuuria edustava Kreenholmin Manufaktuur sekä Narvan joen vastarannoilta toisiaan tuijottavat linnoitukset Hermanni ja Iivananlinna. Yhdessä ne ovat todella ainutlaatuinen kokonaisuus Pohjois-Euroopassa.
|
|
|
 |
|
 |
|
|
|
|
Suomeksi
